sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Koruteline

Olen kaivannut koruille kivaa kaappia, ja sellaisen sain.. kun tein.

Enempi tuon pohtimiseen on mennyt aikaa kuin varsinaiseen tekemiseen. Onni on kun löytää vanhan ikkunanpuitteen jonka lasi on hajonnut, kahvan ja muistaa kaivaa jostain esille vanhat vaatekoukut jotka on riisunut jostain kaatopaikalle menevästä vaatepuusta.

Kiva se on, ja tykkään kovasti. Jää vaan heti pieneksi, mistäs löytyisi inspiraatio seuraavaan.

Sinkitys ruuvit näköjään paistaa, ainakin salamalla otetussa kuvassa. Tietääkö kukaan hapettuisivatko ne nopeammin vaikka kloriittikäsittelyllä?




Nyt jatkamaan harjoituksia, kivaa joulukuun jatkoa jokaiselle. 

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Koiramamma mallina.

Viikonloppuna hipeltelin sukkalankojen sijasta kerää oranssinkeltaista mohairia joka tarttui Tampereen käsityömessuilta mukaan. Hetken ravelryä kaivettuani löytyi näpsäkkä tuubihuivimalli jota piti päästä tekemään.

Huivista tuli aikalailla vajaa puolikas ohjeenmukaisesta, tavalliseen tapaani ajattelin että luempa ohjeen siinä tehdessäni.. ja kävi niin että sitten puolessavälissä tajusin lukea sen ihan ajatuksella vain tajutakseni tehneeni puolikkaan pituudesta ja lankaakaan ei paljoa pidempään huiviin riittänyt. Toisaalta, en välitä turhan muhkeista huiveista, kunhan lämmittää kaulan ja pysyy päällä, se riittää.

Malliksi sain lainakoira Sohvin, kuvaaminen meinasi vaan olla hankalaa kun tuo kultainen mamma mieluummin istuisi sylissä kuin kovalla lattialla ilmeilemässä.



Oranssia (ravelry-linkki)
Stocholm Scarf
Novita Rose Mohair 50 g

torstai 24. marraskuuta 2011

Koruvermeet esillä!

Kauan siihen meni, mutta sainpahan viimein esille nuo koruiluvermeet.
Ja syntyi korvikset, ihan simppelit vaan ja valmiista renkaista, mutta korvikset kuitenkin.

Nyt kun on pää avattu niin voikin palata takaisin, jos helmiäkin eksyisi seuraaviin väkerryksiin.


Ja kissakevennys tietenkin vielä.. Lauha intoutui kovasti takasta, istui kuin lumottuna palavan takan edessä ja tuijotteli.


Seuraava kuva näyttääkin sitten hurjalta! Onneksi takka ei kiinnostanut yhtään kissaa niiin paljoa että sinne olisi täytynyt päästä loikkaamaan sekaan. Alla olevan kuvan vauhdikkuus johtuu asennosta ja tärähtäneestä kuvasta. Kunhan piti vähän päästä kurkottamaan, kuumuuden tunne onneksi palautti välittömästä mielenkiinnon takaisin katseluasteelle.


Marraskuu loppuu ihan pian ja lunta ei vain näy! Toivotaan silti että nämä rapakelit päättyy pian ja edes pikkiriikkisen tulisi lunta joulukuuksi.
Hauskaa lumenodotusta siis kaikille!

perjantai 11. marraskuuta 2011

Vanha talo, uusi koti, mäenpiällistä.

Syy viime aikaiseen hiljaisuuteen on siis uusi koti. Ihka oma mäenpiällinen, korkianpaikan leiri. Uusi koti on vanha talo, ei mikään uusi tuttavuus mutta sellainen, johon muuttaminen ei tuntunut pahalta.
Tai ei tuntunut kovin paljon pahalta, minustahan kaikki muutos tuntuu ensin maata järisyttävän karmaisevalta ja hirvittää ihan jo siksikin että jotain muuttuu.

Mutta mitä pidempään tässä on ollut, niin sitä oikeammalta tämä tuntuu.
Vanha talo jossa riittää käsille väkerrettävää, eikä ole vaikeuksia keksiä että mitä sitä tekisi. Ihanaa, ainakin vielä.
Mitä muuta ihanaa täällä on.. no puusauna, puukattila, kuivausrumpu, tilaa väkertää... karvanaama onkin sanonut että jos emäntä hukkuu niin se löytyy kuitenkin alakerrasta puukattilan ja kuivausrummun välistä, ja jos ei löydy niin se on lämmittämässä saunaa.

Unisukkia ja muutenkin sukkia on pitänyt tänne tehdä, laitetaas kuva yksistä. Ja helmille pitää saada tänne jokin sijainti, sitä varten tuunataan lipastoa. Vielä kun vetimet saisi ja jaksaisi toiselle samanlaiselle korkealle mäntypuiselle samankäsittelyn tehdä.






Vähän on silti väkerretty sellaistakin mitä voi esitellä. Lisää sitten sitä mukaa. Ja mukaan vielä pakollinen kissaviihdyke.. mitä luulette pääsisikö noin v**tuuntuneen näkönen jätkä suoraan kapiaiseksi jos hernerokkaan pukeutuisi.

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Jopas tulikin taukoa.

Huh huh.. Kesä meni niin että hurahti.. ja suunniteltu blogitauon pätkäiseminen syyskuun saapuessa venyi kuukaudella!

Mitä kesällä oli sitten niin ihmeellistä.
kati e:stä tuli kati a,
kati otti aurinkoa, kalasti, viritteli juoksuharrastusta, pyyhälsi pitkin metsiä ja vietti rattoisaa aikaa kavereiden kanssa.
Vieraili Turussa, Rovaniemellä, Tampereella, Kokkolassa ja siellä sun täällä. Piti ihan selvää pesäeroa neuleisiin ja helmiin ja siihen sun tähän värkkäämiseen.

Nyt on pian uutta suurta värkkäämistä tiedossa, helmet kaivan esiin siihen liittyen jossain vaiheessa ja lankakerätkin löytänee käsille.. vaikka kaikki liikenevä aika pitäisikin ehkä värkätä jotain muuta. no ehkä juuri siksi.

Ihanaa syksyä ja pimeneviä iltoja ihmiset!

sunnuntai 22. toukokuuta 2011

Jännitykseen lisää

Nyt on setin korviksistakin kuvat sekä vielä yksi helminauha.


Jännitystä ilmassa

Enää vajaa kaksi viikkoa.. no ainakin lomanalkuun.

Loman alussa on yksi syy ainakin tehdä muutama koru. Lupasin nimittäin.
Enkä yksi setti on valmiina turmaliinikvartsista. Ja siihenpä kuuluu myös korvakorut vaikkei kuvaa nyt löytynytkään.




ja sitten muita väkertelyjä.




Tästä puu, bronsiitti, antiikkiakaattikorusta tykkään itse paljon. Se on sopivan puiseva :)



lauantai 7. toukokuuta 2011

Vihreää ja ruskeaa

Jostain syystä helmien shoppailu on ollut korujen tekoa hauskempaa. Ja jostain syystä korujen teko on ollut niiden kuvaamista kivempaa. Ja jostain kumman syystä kuvien käsittely on ollut bloggaamista mieluisampaa.

Arvatkaas mitä siis päätin tehdä, kun nyt sain nämä kuvat tänne asti laitettua... päätin alkaa siivoamaan. Mikä tahansa voittaa siivoamisen vaivan :)





ja nyt imurin varteen. Pläääääh!

maanantai 25. huhtikuuta 2011

Selventävä kuva lukon toiminnasta

Koska joukossamme on ainakin yksi jolle salpalukon toiminta on ehkä jossain määrin oudohkoa niin kuva tai kaksi pitkäperjantaillisen rannekorun lukosta :)


Kuten mainitsin niin ei se ihan kauniisti mene, ehkä jos vaihtaisi sen salpaosan renkaita pienemmiksi tai, jos salvan kiinnityksen vaihtaisin kuitenkin noiden kahden helmen väliin.
Se olkoon projektina sitten joskus.
Miten onkin mahdollista suunnitella niin paljon ja toteuttaa niin vähän?

sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

"Pääsiäismunia vaijerissa"

Tai jotain karkkimunia kun on niin karkkimaiset värit näissä säröakaateissa.

Ja noita höyhenriipuksia olen käyttänyt jo niin monessa korussa (no köh ainakin kahdessa) että pitää jo ihmetellä asiaa, mutta kun ne myytin 10 kpl paketissa ;)

Säröakaatteja, siemenhelmiä, hopeoituja osia ja neitimäistä kikatusta olkaa hyvät :)
Ja marjolle tervetuloa!



lauantai 23. huhtikuuta 2011

Pitkää perjantaita näin lauantaina


Fireworksjaspista, raitajaspista, teräsrenkaita ja kananmunapatinoitua hopeoitua kuparia.
Lukkosysteemi toimii, vaan ei ole moitteeton, ja kieputtelut ei vaan jostain syystä tunnu olevan mun alaani ollenkaan. Yritetty ja selätetty. Tehty ja siinä se on. 


Ja kuparikukalle tervetuloa!

perjantai 22. huhtikuuta 2011

Pallokoru



Tämä tehty tilauksesta. Tuttava mainitsi jossain kohtaa että hän haluaa painavan korun, isoista kivistä. Pyöreistä ja melko lyhyen ja värin pitää olla sinivihreä. 

Jeps, ajattelin että joopa joo, kattellaan sitten joskus hamassa tulevaisuudessa kun sellaisia helmiä tulee vastaan. 

Voitte vain kuvitella sen hädän,kiireen, häsellyksen ja vauhkoontuneen ilmeen kun huomasin nämä kivet Helmetin kirppariosiossa. 

Koru on painava, ja hurrr.. kylmiä nuo kivet, ne kun eivät tunnu iholla lämpiävän ollenkaan.
Saapi nähdä kelpaako tilaajalle, toivotaan ettei mun hinkukiireeni mennyt hukkaan.

Suville tervetuloa :)

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Keltaista ja mustaa


kirkasta fluoriittia ja helmetin foorumilta tilattujen helmien kiitospussukassa oli loput. Olen hyvin otettu että yksityinen ihminen jonka kirpparihenkisesti myymiä kiviä olen ostanut, vaivautuu laittamaan mukaan vielä kylkiäisiäkin. Kiitos siis :)


Liian keltainen ja kultainen rannekoru siemenhelmistä ja kullatuista osista. Keväistä.




Ja viimeisenä vielä Aura-riipus. Auran voi muutkin hankkia Tulimetsältä.
Tämä on ihana, tämä on mun. 


maanantai 18. huhtikuuta 2011

Lätkäkoru

Jääkiekon MM alkaa parin viikon päästä. Se sopii oikein hyvin tällaiselle kausiluontoiselle lätkäintoilijalle. Leijonapelit vain kiinnostaa ja itseasiassa niistäkin vain MM pelit. Joka ainut vuosi sitä kultaa pitää kiljua ja toivoa, jännittää jokaikinen peli ja puristella nyrkkejä yhteen ja ynistä sohvalla. Aina vaan vuosittain. 
Ja sitten pettymyksen myötä sitä murjotetaan päivä ja maksimissaan kaksi ja unohdetaan koko kiekko vuodeksi.
Kunnes taas nyt, innostus ja jännitys piti kerätä jo valmiiksi. 
En sentään käy vielä pelaajaluetteloa lävitse ja valkkaa suosikkipelaajaani. Onneksi suosikin valkkaaminen ei vaadikaan mitään tilastojen tuntemusta: naamataulu, kropi ja käytös riittää mulle ;)


Jääkiekon odotuksen vuoksi oli siis syytä värkätä lätkäkoru. Melkoinen aasinsilta kyllä tuohon akaattilätkään!
Ostin noita pari kappaletta Jalokivigalleriasta. Jalokivigalleriassa on kyllä miellyttävän monipuolinen valikoima kivissä, mutta hinnat on ihan turhan kovat, mulle ainakin. 

Toinen asia mitä piti tässä ihmetellä on se että ostaako muutkin kiviä, ja sitten niitä ei raski käyttää ja sitten kun käyttää niin valitaan ensin se huonoin kivi. Tuntuu että mulla ois tulla vaikka mitä kaikkea ihanaa josta väkertää, mutta ei! pitää valita niitä ei niin kivoja kiviä ja niistä kivistä jotka valitsee nauhasta pitää olla niitä vähän huonompia, sillä ne parhaat säästetään siihen koruun joka sitten joskus tehdään. Sitten joskus niin.

Korussa siis bronsiittia, jotain muuta ruskeaa kiveä, hopeoituja osia sekä tuo akaattilätkä riipuksena.




Ja taas tervetuloa uusille lukijoille! On inspiroivaa nähdä teitä täällä!

Ja vaikka olenkin huomannut että useissa blogeissa yksittäiset käyntimäärät erilaisten tikkereiden mukaan pyörii useissa sadoissa tuhansissa, niin olen yllättynyt ja innostunut jo siitä tuhannen käynnin rajasta joka on rikkoutumaisillaan. Ihmeellistä että tännekin joku eksyy. Kiitos jokaiselle.

lauantai 16. huhtikuuta 2011

Pihan rapsutusta ja kauniita kiviä

Piha haravoitu kissojen kanssa. Puuhailtiin ulkosalla, kissat valjaissa nuuskuttaen kevään tuoksuja, ja minä harjanvarressa.

Viime viikon aikana en tainnut saada juuri yhtään korua tehtyä. Päivisin töissä mietin kuinka kiva olisi niistä ja niistä kivistä tehdä jotain, ja sitten kotiinpäästyä ne eivät enää puhutelleetkaan yhtään.

Tänään koetin jotain tehdä mutta eipä vain inspiraatio riittänyt kuin yhteen memorywirekokeiluun ja siitäkin tuli ruma.
On se tuossa kädessä mutta purkuun menee heti kun viitseliäisyyteni päästää tästä koneelta pois.

Yksi rannekoru on jäänyt jo monesti kuvaamatta, kun en ole ollut varma onko se riittävän kestävä vaijerissa.
Ja eihän se ollutkaan, toissaviikolla se oli päässyt venähtämään jo hyvinkin paljon ja päätin että samat kivet pääsevät lenkitettyyn koruun. En silti raskinut purkaa vielä vaijeriversiotakaan, ihastelen sitä aikaajoin ja mietin että joskos sittenkin vain vahvistaisi sitä.
Samoilla kivillä aion kyllä tehdä vielä kaulakorun.
Ehkä syy tähän jahkailuun kyseisen kanssa on se, että tuo koru ja nuo kivet tuntuvat että niistä voisi tehdä itselle korun alkukesän pieneen juhlaan. Tosin siihen juhlaan on muutakin vielä paljon miettimättä ja hankkimatta. Tuumaillaan.




Labradoriittia, vuorikristallinugetteja ja akaattimöykky. Hopeoidut osat.

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Lumet lähtee.

Ja lumen alta paljastuu mm. puutarhapöytä jonka pinnasta on tullut mulle mieleinen, rosoinen ja kulahtanut. 
Ja siinä päällä sitten kahvijaspiksia, kahviakaattia, savukvartsia ja hopeoituja osia.

Mietiskelin tässä että mitä tänne kirjoittaisin ja samalla kuuluu tuosta vierestä karvanaaman jutustelut vanhimmalle kissalle. Tuolla vanhimmaisella on kevättä rinnassa ja kauhee uupelo rakkauvesta. Se änkiää iholle teit mitä tahansa ja märsyää hellittelyä. 
Karvanaamainen tuossa sitä sitten rassutteli ja sanoi Maikin olevan neljän R:n kissa: rakkautta, rapsutusta, raapimista ja raksuja <3


Eilen kävin Tampereen suunnalla mutkan, ja kun mahdollista oli niin myös hujautin Ylöjärven kautta. Mukaan nappasin Tiinan ja mentiin pyörimään Ylöjärvellä toimivaan helmikauppa HelmiQ:hun. Kiitos Tintti reissusta, oli kivaa ja otetaan uusiksi :)

HelmiQsta mukaan nappasin jonkin verran riipuksia, helmiä koin jo riittävästi omistavani (ihanko totta?) ja vasaran. Tiina on saanut mut puheillaan innostumaan kuparista, ja sitäkin otin vähän taivuteltavaksi. 


Tässä vielä parikuvaa tuosta kahvimaisesta kaulakorusta.

simppeli vaijerikoru mustasta mattaonyksistä, valkeasta howliitista ja hopeoiduista osista.

jättimöykkyhassutusrannekoru. Ei yhtään missään mielessä käytännöllinen mutta ihan hauska. Siemenhelmiä, fasettihiottuja säröakaatteja ja jotain mysteeritavaraa nuo siniset isot.

intianakaattia ja hopeoituja osia.

Erilaisia sattumanvaraisia kiviä kuparissa ja yksi iso antiikkiakaatti.

Ja sitten loppukevennys. Iltasella karvanaama alkoi ottaa kuvaa Ukosta joka makasi tuossa raapimapuussa puuta halaten. Ottaa siitä kameran esiin ja heti alkaa Ukon charmi tulla lävitse. Tätä mieltä hän on siitä että kuvaillaan kesken päiväunien.
Tai sitten tässä esitellään kuinka sitä noustaan aina pe*se edellä puuhun.

Ja vielä tervetuloa uusille lukijoille!